Hofmann-soololevy: Soita. Kirjoita joskus. Ruf an. Schreib doch mal.

« more news

Esittäjän sana

Piia Komsi

Terveisiä Norsunluutornista, täällä on välillä yksinäistä, mutta voi nähdä pitkälle.

 Muutama vuosi sitten Ylessä oli Heinz-Juhani Hofmannin säveltäjäkuvahaastattelu, jossa hän kuvaili itseään ja Komsin sisaruksia taiteilijoiksi, jotka elävät Norsunluutornissa. Olen monta kertaa kysynyt itseltäni, onko se totta ja mitä se oikeasti tarkoittaa. Kun tarkemmin ajattelen, täällä tornissa on välillä kylmää ja yksinäistä, mutta täältä näkee hienoja maisemia ja pitkälle.

Ensimmäinen kosketukseni Heinz-Juhani Hofmannin musiikkiin oli laulunopiskelijana Sibelius-Akatemiassa, päästessäni esittämään laulut Paista päivä ja Sormet lomittuvat sormiin. Ne laulut jäivät mieleeni rehellisenä modernismina, jonka jokainen nuotti haluaa ilmaista jotain ja sisältää viestin ihmiseltä. Nykymusiikin maailmassa tässä tyylilajissa omintakeinen, humaani rehellisyys on harvinaista. Samoin säveltäjän taitava ja luontainen tapa käsitellä ja säveltää tekstiä on poikkeuksellista.

Kun tilasin 2011 Kaksi Muistijälkeä sopraanosellolle, yhden ihmisen duolle, olin jo esittänyt ja kantaesittänyt useita hänen teoksiaan (Pirstaleita sopraanolle ja viululle, Paina vasten sydäntä kahdelle sopraanolle) ja levyttänyt jousikvartetin kanssa Hysteria ja Rukouksen. Kahden muistijäljen kantaesityksen (2012) jälkeen oli selvää, että yhteistyömme jatkuu soolokappaleiden merkeissä, edelleen, kun seuraavana projektina tulee olemaan Heinz-Juhanin ooppera Hypatia. Kun olin tekemässä toistamiseen Krautin roolia oopperassa Ahti Karjalainen-elämä ja teot (Kokkolassa 2016), antoi Heinz-Juhani erään näytöksen jälkeen nuottikansiollisen uusia soolokappaleita, jotka kaikki ovat nyt tässä levyllä. Kaksi päivää ennen levytystä Heinz-Juhani toimitti minulle vielä juuri säveltämänsä uusimmat kappaleet Minä olen ajatellut paljon ja Ensin on suru elettävä. Näiden kantaesitysten lisäksi kappaleiden saksankieliset versiot ovat kaikki kantaesityksiä. Halusin ehdottomasti sisällyttää tähän levyyn Heinz-Juhanin tekemät sekä saksankieliset että suomenkieliset versiot kappaleista Kaksi muistijälkeä, Miksi et käytä vaatteitasi, En halua rakastaa sinua suotta ja Kesä on mennyt. Tämä tutkimusmatka kielen ja musiikin suhteeseen on askarruttanut monia tutkijoita ja aiheesta tehdään jatkuvasti lisää tutkimuksia. Tarjoamme Hofmannin kanssa nyt tutkijoille oivan tilaisuuden tämän aihepiirin analysointiin käytännössä. 

Olen ylpeä ja kiitollinen saadessani tehdä yhteistyötä kuvataiteilija Sara Oravan kanssa, jonka teos ”Lipas” pääsi levyn kansikuvaksi ja maalauksen eri osat kuvittavat kansien lisäksi levyn sisävihkoa ja koko ulkoasua. Sara Orava valitsi juuri tämän maalauksensa kuultuaan levytyskonserttisession kokonaisuudessaan. Levyä voi siis uusiokäyttää myös tauluna, jos niin haluaa.

Paavo Berglundin sanoin levytykset ovat huijausta. Olen ehdottomasti samaa mieltä. Halusin tehdä tämän levyn edellisen soololevyni Solariksen tapaan live-konserttitilanteessa ja isoina kokonaisina ottoina yrittäen säilyttää hetkessä elämisen keskittymisen ja tunnelman sekä musiikin virtauksen. Ainut tämän levyn mauste, joka liittyy korona-aikaan tulee yleisön määrästä – yleisöä oli kolme henkilöä. Mutta tunnelma oli sitäkin intensiivisempi.

Kiitän Viikin kirkkoa ja seurakuntaa hienon levytyspaikan antamisesta! Kiitos myös äänittäjä Taavi Oramo, kuvataiteilija Sara Orava ja videoija Leevi Oramo yhteistyöstä ja henkisestä tuesta! Ja kiitos Taikelle projektin tukemisesta ja mahdollistamisesta! 

 Kiitos Heinz-Juhani!! 

Alla levyn materiaalia:

1. Kesä on mennyt Arseni Tarkovskyn runoon

Kesä on mennyt

2. Video levytyssessiosta Viikin kirkossa (27.7.2020) 

Zwei Erinnerungen: Alkuosa osasta  Ich sah wie ein Mann einen andren  schlug, 

IMG 3810 TRIM

Säveltäjän sana

Heinz-Juhani Hofmann

Tämän levyn teokset jakaantuvat kahteen hyvin erilaiseen ryhmään. Runoilijoitten teksteihin säveltämäni intiimit laulut olen säveltänyt, aina kun hetki on tuntunut oikealta, vuosien aikana. Runoja en ole aktiivisesti etsinyt, vaan ne, jos sallitaan, ovat löytäneet minut. Joitakin niistä olen kantanut mukanani vuosikymmeniä.

Kaksi muistijälkeä (2012) kuuluu tunnustuksellisten teosteni sarjaan. Se eroaa aika tavalla levyn muusta, lyyrisemmästä sisällöstä. Teoksen toisen osan, Isän kuoleman vuoksi tuntui erityisen tärkeältä, että juuri tämä teos sai myös saksankielisen käännöksen.

Pitkä yhteistyöni Piia Komsin kanssa, joka seuraavaksi johtaa oopperataiteen pariin, saa tämän levyn myötä uuden virstanpylvään. Säveltäjä ei voisi olla imarrellumpi saadessaan lauluilleen niin poikkeuksellisen hienon tulkin kuin Piia Komsi.

Die Werke auf dieser CD sind geteilt in zwei sehr unterschiedliche Gruppen.

Die kurze, intime Lieder, die ich zu den Texten der Gedichter komponiert habe, habe ich im Laufe der Jahrzehnten komponiert, wann immer sich der Moment richtig anfühlte. 

Die Gedichte habe ich mit Absicht nicht gesucht, sondern sie haben, sozusagen, mich gefunden.

Zwei Erinnerungen (2012) gehört zur Reihe meiner konfessionellen Werke. Es unterscheidet sich von die andere, lyrische Lieder.

Wegen des zweiten Teils des Werkes, Vatis Todt, war es besonders wichtig für mich das Werk auf Deutsch zu übersetzen. Mein Vater war ja ein Deutscher; geboren in Zwickau und gestorben in Helsinki.

Meine lange Zusammenarbeit mit Piia Komsi, die als nächstes zur Opernkunst führt, bekommt mit dieser CD einen neuen Meilenstein.

Ein Komponist könnte nicht glücklicher sein, einen so außergewöhnlich guten Interpreten für seine Werke zu haben.

CD- Levy myytävänä Fugassa 

https://www.fuga.fi/?sivu=detail&id=6419369094737

Kuunneltavana digitaalisesti nimellä Ruf an. Schreib doch mal.

Spotify, Deezer, iTunes, Apple Music, Tidal, Amazon, Radio, AOL, X-BOX Music, Google Play, Youtube ainakin löytyy, alla linkit joihinkin:

https://tidal.com/album/186291647
https://music.apple.com/fi/album/ruf-an-schreib-doch-mal/1570407850?ls

Please like & share: