Armi. Libretto ja ohjaus Heta Haanperä, sävellys Eeva Kontu, musiikinjohto Kaapo Ijas, lavastus Juho Lindström, puvut Leena Rintala. Mukana kaikkiaan 10 eri solistia. Kantaesitys Ilmajoen musiikkijuhlilla 8.6.23
“Kuningas on kuollut, eläköön kuningatar!”
Ilmajoen Musiikkijuhlilla on käännetty uusi sivu. Ensi kertaa juhlien 48-vuotisessa historiassa oopperan pääosassa on nainen. Kunnian saa Armi Ratia (1912–1979), Marimekon perustaja. Hänen elämäntarinansa tuodaan näyttämölle raikkaasti ja viihdyttävästi.
Sen lisäksi, että ollaan kaukana pönöttävästä suurmiesoopperasta, ei näyttämöllä nähdä myöskään takavuosilta tuttuja aseita tai hevosia. Jälkimmäisiä tosin sivutaan sen verran, että rempseästi lauletaan ripuloivasta hevosesta. Muutenkin libreton kieli on sopivan puheenomaista, silti runollisuutta unohtamatta. (…)
Esityksen kolmas mielenpainuva naishahmo on tekstiilisuunnittelija Vuokko Nurmesniemi. Roolissa Piia Komsi ottaa ilon irti 60-lukulaisesta taiteilijahahmostaan niin liikkeen kuin laulun kautta.
Komsin korkealle koloratuurisopraanolle on kirjoitettu illan vaativimmat ja vapaamielisimmät sävelosuudet, joita joku katsomossa piti jopa liiallisina. Minusta ne istuivat rooliin ja kuvastivat persoonallista hahmoa.
Eeva Kontun helposti lähestyttävä musiikki on rytmistä ja ilmaisuvoimaista. Esityksen tavoin pönötyksestä vapaa sävelkieli virtaa elävästi, musikaali- ja elokuvatunnelmiakin henkien.
Armi – vahvan naisen muotokuva. Kantaesitys Ilmajoen musiikkijuhlilla. Sävellys Eeva Kontu, libretto ja ohjaus Heta Haanperä.
ILMAJOEN MUSIIKKIJUHLILLA on perinteisesti nähty vuoroin suomalaista kansallistunnetta, vuoroin pohjalaista maakuntahenkeä nostattavia, useimmiten kaukaa menneisyydestä ammentavia oopperoita historiamme merkkimiehistä. Tänä vuonna on toisin: Eeva Konnun säveltämä Armi – vahvan naisen muotokuva on nimensä mukaisesti kertomus merkittävästä suomalaisesta naisesta, Armi Ratiasta, jonka luova perintö, Marimekko-tuotteet, elävät edelleen monen suomalaisen arjessa ja juhlassa.
Idea Armi Ratiaa käsittelevästä oopperasta oli alun perin reilu vuosi sitten kuolleen Jaakko Kuusiston, joka ei kuitenkaan ehtinyt teosta säveltää. Konnun valinta tähän tehtävään osoittautui erinomaiseksi ratkaisuksi.
KONTU kirjoittaa soljuvaa, värikästä ja dramaturgisesti oikea-aikaista musiikkia, jossa suurten tunteiden aarioille on tilaa ja jossa huipennukset ovat pakahduttavia – juuri niin kuin oopperassa pitää olla.
Kontu ottaa taitavasti huomioon solistiensa äänityypin ja persoonan. Armin rooli on sävelletty mezzosopraano Lilli Paasikivelle, joka oli jo lopettanut laulajanuransa. Onneksi tämä päätös ei pitänyt, sillä varttuneen Armin roolista kehkeytyi yksi Paasikiven parhaista. Hänen lavakarismansa oli niin vahva, että se piti yleisön otteessaan niissäkin jaksoissa, joissa hän ei laula.
Armi-ooppera on ennen kaikkea voimakkaiden naishahmojen teos. NUOREN ARMIN roolissa kuultiin näyttämöllisesti sähäkkää ja kimmeltävän äänen omaavaa Minna-Leena Lahtea, jonka sopraano alkaa olla valmis suuremmille näyttämöille. Niin ikään vaikuttavan roolityön teki Vuokko Nurmesniemenä koloratuurisopraanoksikin taipuva Piia Komsi, jonka tekninen virtuositeetti pääsi tässä oikeuksiinsa. Pikkuisena Armina esiintyi suloisesti Kerttu Kurjenluoma.
Muutkin solistit, kuten baritoni Aarne Pelkonen Ratian puolison roolissa tai tenori Tuomas Miettola useissa vaihtuvissa tehtävissään, onnistuivat vakuuttavasti, mutta siitä ei päästä mihinkään, että tämä ooppera on ennen kaikkea voimakkaiden naishahmojen teos.
Armi-oopperan orkesteria, Seinäjoen kaupunginorkesteria, johti kapellimestari Kaapo Ijas.
Asmodeus ja 1313 sielua – Helsingin kaupunginteatteri, kuvagalleria
Posted February 14, 2023Helsingin kaupunginteatteri – Asmodeus ja 1313 sielua – kuvassa Piia Komsi, Sari Haapamäki, Unto Nuora, Vappu Nalbantoglu, Inka Tiitinen, Sofia Hilli – Kuva Otto-Ville VäätäinenHelsingin kaupunginteatteri – Asmodeus ja 1313 sielua – kuvassa Vappu Nalbantoglu, Piia Komsi, Sari Haapamäki, Inka Tiitinen, Sofia Hilli, Mikko Vihma, Kai Lähdesmäki, Mikko Virtanen, Paavo Kääriäinen – Kuva Otto-Ville VäätäinenHelsingin kaupunginteatteri – Asmodeus ja 1313 sielua – Kuvassa Ville Herrala, Piia Komsi ja Vappu Nalbantoglu – Kuva Otto-Ville VäätäinenHelsingin kaupunginteatteri – Asmodeus ja 1313 sielua – Kuvassa Piia Komsi – Kuva Otto-Ville VäätäinenHelsingin kaupunginteatteri – Asmodeus ja 1313 sielua – Kuvassa Piia Komsi Kuva Otto-Ville Väätäinen
Please like & share:
Piia Komsi performs works by Heinz-Juhani Hofmann and Maleena Linjama
Posted February 2, 2023
Piia Komsi performs works by Heinz-Juhani Hofmann from her album “Soita. Kirjoita joskus. // Ruf an. Schreib doch mal.” The final work of the video is written for voice and piano by composer Maleena Linjama and it’s called “Hämärässä” (“in the darkness”). Piano part is played by Tiina Karakorpi.
Video recording from live performance on 6th August 2021 as part of Kokonainen/Musequal festival in Janakkala, Tervakoski.
Video, audio and editing: Centre de Ville (Ville Syrjäläinen Co.)
“Runar Schildt, suomenruotsalainen kirjailija-kriitikko, teatterimies ja elokuvien käsikirjoittaja julkaisi 1915 kokoelmassaan huiman kertomuksen Asmodeus ja kolmetoista sielua. Nyt kertomus on sovitettu näytelmäksi Helsingin kaupuginteatteriin. Tarinassa demonien kuningas Asmodeus (Vappu Nalbatoglu) lyö vetoa Helvetin hovimarsalkan kanssa. Vedon voittaakseen Asmodeuksen pitää kolmessa päivässä saada 13 ihmiseltä lupa myydä sielunsa helvettiin.
Kaartin soittokunta: Ligeti: Mysteries of the Macabre
Posted October 14, 2022
Kaartin soittokunta – Gardets musikkår – The Guards Band of the Finnish Defence Forces
Jukka Iisakkila, kapellimestari Piia Komsi, sopraano
György Ligeti: Mysteries of the Macabre 23.1.2019 Temppeliaukion kirkko Töölö-konsertissa
Le Grand Macabre (1997 Version): Scene 3: “Tsk… – Pssst! Ha!
Please like & share:
HS-arvio: “Medusa-ooppera on Piia Komsin virtuoosinäytös”
Posted August 20, 2022
Paola Livorsin Medusa-oopperan kantaesitys Helsingin oopperakesä -festivaalilla Aleksanterin teatterissa torstaina 18.8.2022. Tuotanto Exit3 Company. Pääroolissa Piia Komsi. Ballet Finlandin tanssijoita ja soitinyhtye.
Vesa Sirén, Helsingin Sanomat, 19.8.2022 (13:42)
“HÄN laulaa ja tanssii, selloa soittaa, sihisee ja krohisee, vinkuu ja kiljuu.
Sopraano ja sellisti Piia Komsi pystyy siis aivan kaikkeen, mitä italialaissuomalainen säveltäjä Paola Livorsi tehtäviksi asettaa uuden Medusa-oopperan kantaesityksessä.
“Medusa” Rondo-lehden esittelyssä: Mytologiaa ja narsismia
Posted August 15, 2022
” Kun hahmoina ovat antiikin mytologiasta tutut Narkissos, Ekho ja Medusa sekä tavalla tai toisella myös sellaiset taiteiden historiasta tutut ristiriitaiset nerot kuin Michelangelo Merisi da Caravaggio ja Carlo Gesualdo, voi päätellä, että perinteisestä oopperateoksesta ei ole kyse. Paola Livorsin (s. 1967) uudenlainen oopperaa, kuvataidetta ja tanssia yhdistävä näyttämöteos MEDUSA tutkii näiden hahmojen kautta kauneudenkaipuuta ja narsismia, luovan työn rakentavia ja tuhoavia voimia. ” – Kimmo Korhonen, Rondo Classic 31/7/2022
EXIT3 -COMPANY MUSIIKKI: PAOLA LIVORSI & CARLO GESUALDO DA VENOSA Helsingin oopperakesä 18.8. – 21.8.2022
Exit 3-company ja italialais-suomalainen säveltäjä Paola Livorsi tuottavat Aleksanterin teatteriin maailman kantaesityksenä ainutlaatuisen ooppera- ja tanssiteoksen MEDUSA. Teoksen ohjaa Sara Orava, joka myös vastaa teoksen visualisoinnista. MEDUSA on saanut innoituksensa Michelangelo Merisi da Caravaggion maalauksista ja Carlo Gesualdo da Venosan madrigaaleista.
MEDUSA on yksinäytöksinen teos jossa yhdistyvät ooppera, tanssi ja kuvataide. Teoksen teemat käsittelevät valtaa, hyväksikäyttöä, kauneudenkaipuuta, ja narsismia luovana ja tuhoavana voimana. Nykyajan kielellä Caravaggio oli hyväksikäyttäjä ja murhaaja. Samalla hän on yksi länsimaisen taiteen historian nerokkaimmista uudistajista. Teoksen musiikki on orgaaninen kudelma Paola Livorsin säveltämää nykymusiikkia ja Carlo Gesualdo da Venosan (1566 – 1613) vallankumouksellista renessanssiharmoniaa. Libretto pohjautuu Caravaggion oikeudenkäynti- pöytäkirjoihin ja antiikin teksteihin. “Voi, jos ruumiistaan ulos ilmaan astua voisi!”
Kuvassa Piia Komsi, Anneke Lönnroth (punaisessa puvussa pitelemässä Piian päätä), takana Jouka Valkama, etualalla Exit3 -ryhmän tanssijoita. Taustalla Sara Oravan maalaus. Kuva: Mirka Kleemola.
Teoksen aina ajankohtaisia teemoja narsismia ja valtaa käsitellään antiikin tarujen Narkissoksen ja Medusan kautta. Nämä kertomukset luotaavat aikamme ilmiöitä itsekeskeisyyttä, nuoruuden ja ulkonäön palvontaa, katseen kohteena olemista ja kuolemanpelkoa. Narsismin seurauksena ihminen kivettyy kuin Medusan katseen alla. Pahuus luo kasvonsa väkivallan kautta.Teos toimii ikään kuin maalauksen tapaan, ajassa moneen suuntaan aukeavina alitajuisina ikkunoina.
Caravaggion nuoren Narkissos – poikarakastajan ja Medusan rooleissa laulaa kansainvälinen huippusopraanoakrobaatti Piia Komsi, joka myös soittaa teoksessa selloa ja tanssii. Itse Caravaggio on mukana kaikkialla läsnä olevana varjona tanssija Jouka Valkaman roolihahmon, näyttämökuvan ja musiikin kautta.
Teoksen karismaattiset ja monialaiset Ballet Finlandin solistitanssijat Milla Eloranta, Anneke Lönnroth, Mira Ollila, Jouka Valkama ja Aapo Siikala (myös pukusuunnittelu) tanssivat eri rooleissa ja osallistuvat myös äänimateriaalin tuottamiseen. Milla Eloranta luo koreografian, jonka liikekieli hyödyntää asentoja Caravaggion maalauksista.
Kuvassa vasemmalta oikealle: Mira Ollila, Anneke Lönnroth. Taustalla Sara Oravan maalaus. Kuva: Mirka Kleemola.
Soitinyhtye sisältää sellon (Piia Komsi), bassoklarinetin (Angel Molinos), koton (Eva Alkula), lyömäsoittimet (Ville Syrjäläinen) sekä kokeellisia soittimia (Paola Livorsi).
Näyttämökuva rakentuu moniulotteisuuden taitavan kuvataiteilija Sara Oravan voimakkaista maalauksista, joissa toistuvat Caravaggion maalausten visuaaliset elementit kuten valon ja varjon voimakas kontrasti ja laskokset. Valosuunnittelu on tanssija Jouka Valkaman.
Kuvassa etualalla vasemmalta oikealla: Milla Eloranta, Piia Komsi. Takana Jouka Valkama. Sara Oravan maalaus taustalla. Kuva: Mirka Kleemola.
MEDUSAA ovat tukeneet Suomen Kulttuurirahasto, Wihurin säätiö, Taike, Teosto, Sibelius-rahasto ja Sibelius-Akatemia/Taideyliopisto (teos kuuluu osana Paola Livorsin tohtorin tutkintoa).
With Kirill Gerstein, Alan Gilbert and the NDR Elbphilharmonie Orchestra A special gala concert to celebrate five years of Hamburg’s fantastic new concert hall, the Elbphilharmonie, opened on January 11 2017. The NDR Elbphilharmonie orchestra performs works by Adams, Adès and Salonen with conductor Alan Gilbert and pianist Kiril Gerstein.
Director :Bea Conrad
With :Piia Komsi, Anu Komsi Kirill Gerstein Music director :Alan Gilbert Orchestra :NDR Elbphilharmonie Orchester Country :Germany Year :2022
Armi. Libretto ja ohjaus Heta Haanperä, sävellys Eeva Kontu, musiikinjohto Kaapo Ijas, lavastus Juho Lindström, puvut Leena Rintala. Mukana kaikkiaan 10 eri solistia. Kantaesitys Ilmajoen musiikkijuhlilla 8.6.23
“Kuningas on kuollut, eläköön kuningatar!”
Ilmajoen Musiikkijuhlilla on käännetty uusi sivu. Ensi kertaa juhlien 48-vuotisessa historiassa oopperan pääosassa on nainen. Kunnian saa Armi Ratia (1912–1979), Marimekon perustaja. Hänen elämäntarinansa tuodaan näyttämölle raikkaasti ja viihdyttävästi.
Sen lisäksi, että ollaan kaukana pönöttävästä suurmiesoopperasta, ei näyttämöllä nähdä myöskään takavuosilta tuttuja aseita tai hevosia. Jälkimmäisiä tosin sivutaan sen verran, että rempseästi lauletaan ripuloivasta hevosesta. Muutenkin libreton kieli on sopivan puheenomaista, silti runollisuutta unohtamatta. (…)
Esityksen kolmas mielenpainuva naishahmo on tekstiilisuunnittelija Vuokko Nurmesniemi. Roolissa Piia Komsi ottaa ilon irti 60-lukulaisesta taiteilijahahmostaan niin liikkeen kuin laulun kautta.
Komsin korkealle koloratuurisopraanolle on kirjoitettu illan vaativimmat ja vapaamielisimmät sävelosuudet, joita joku katsomossa piti jopa liiallisina. Minusta ne istuivat rooliin ja kuvastivat persoonallista hahmoa.
Eeva Kontun helposti lähestyttävä musiikki on rytmistä ja ilmaisuvoimaista. Esityksen tavoin pönötyksestä vapaa sävelkieli virtaa elävästi, musikaali- ja elokuvatunnelmiakin henkien.
“Runar Schildt, suomenruotsalainen kirjailija-kriitikko, teatterimies ja elokuvien käsikirjoittaja julkaisi 1915 kokoelmassaan huiman kertomuksen Asmodeus ja kolmetoista sielua. Nyt kertomus on sovitettu näytelmäksi Helsingin kaupuginteatteriin. Tarinassa demonien kuningas Asmodeus (Vappu Nalbatoglu) lyö vetoa Helvetin hovimarsalkan kanssa. Vedon voittaakseen Asmodeuksen pitää kolmessa päivässä saada 13 ihmiseltä lupa myydä sielunsa helvettiin.
Paola Livorsin Medusa-oopperan kantaesitys Helsingin oopperakesä -festivaalilla Aleksanterin teatterissa torstaina 18.8.2022. Tuotanto Exit3 Company. Pääroolissa Piia Komsi. Ballet Finlandin tanssijoita ja soitinyhtye.
Vesa Sirén, Helsingin Sanomat, 19.8.2022 (13:42)
“HÄN laulaa ja tanssii, selloa soittaa, sihisee ja krohisee, vinkuu ja kiljuu.
Sopraano ja sellisti Piia Komsi pystyy siis aivan kaikkeen, mitä italialaissuomalainen säveltäjä Paola Livorsi tehtäviksi asettaa uuden Medusa-oopperan kantaesityksessä.
” Kun hahmoina ovat antiikin mytologiasta tutut Narkissos, Ekho ja Medusa sekä tavalla tai toisella myös sellaiset taiteiden historiasta tutut ristiriitaiset nerot kuin Michelangelo Merisi da Caravaggio ja Carlo Gesualdo, voi päätellä, että perinteisestä oopperateoksesta ei ole kyse. Paola Livorsin (s. 1967) uudenlainen oopperaa, kuvataidetta ja tanssia yhdistävä näyttämöteos MEDUSA tutkii näiden hahmojen kautta kauneudenkaipuuta ja narsismia, luovan työn rakentavia ja tuhoavia voimia. ” – Kimmo Korhonen, Rondo Classic 31/7/2022
Piia Komsi has been nominated for the recording of Heinz-Juhani Hofmann’s Soita. Kirjoita joskus. Ruf an. Schreib doch mal. in the following categories:
Category 1: Female Singer of the Year 2022 Category 9: Solo Recording Singing Category 13 Classic without limits Category 17: World Premiere Recording Category 22: Innovative listening experience Category 24: New Classic
The official award ceremony takes place at the Konzerthaus in Berlin, on the weekend of October 9th, 2022.
“To mark the anniversary, the Elbphilharmonie is holding a one-week festival. The anniversary itself on 11 January 2022 features a concert given by the NDR Elbphilharmonie Orchestra – the Elbphilharmonie’s orchestra in residence – under its chief conductor Alan Gilbert, playing contemporary music by John Adams, Thomas Adès and Esa-Pekka Salonen.”
PROGRAMME John Adams Tromba lontana / Fanfare für Orchester Short Ride in a Fast Machine / Fanfare für Orchester
Thomas Adès
Konzert für Klavier und Orchester
Pause –
Esa-Pekka Salonen Wing on Wing
Conductor: Alan Gilbert Sopranos Anu Komsi and Piia Komsi
Piia Komsi’s live recording of Liza Lim’s Mother Tongue, a song-cycle for soprano (Komsi) and 15 instruments, is one of the works included in Lim’s acclaimed new album Singing in Tongues. The Guardian’s Andrew Clements calls it a “deeply impressive collection”, and The New Yorker has included the album in its “Notable Recordings of 2021”.
13/10/21 Kymi Sinfonietta: Red House! – ja aaltoja -festivaali Kotkan konserttitalo Solisti: Piia Komsi Kapellimestari: Olari Elts Ohjelma: Unsuk Chin: Puzzles and Games oopperasta “Liisa ihmemaassa”
“Korealaissyntyisen, Berliinissä asuvan Unsuk Chinin ooppera Alice in Wonderland perustuu Lewis Carrollin lastenkirjoihin Liisa ihmemaassa ja Liisa pelimaailmassa. Säveltäjä teki oopperan aiheista konserttiteoksen Puzzles and Games, jossa on Liisan, kissan, hiiren ja herttuattaren osuuksia. Kotkassa kuultu sovitus kamariorkesterille lisää sen esitysmahdollisuuksia.”
“Sopraano Piia Komsi lauloi kissan osaa oopperan kantaesityksessä 2007, joten hänellä on pohjaa tehdä myös Puzzles and Games dramaturgista sisältöä ymmärtäen. Teoksen nimi on kuvaava, sillä Chin on kiinnostunut Carrollin tekstin paradokseista, arvoituksista ja peleistä.”
“Komsilla on suora tuntuma Chinin unenomaiseen musiikkiin ja omalaatuiseen huumorintajuun. Koomiset kommellukset ja outouden tunteet tuntuvat valahtavan kohti hulluutta, ja taustalla lymyää vaaran tunne. Komsi taitaa tämän nuorallakävelyn virtuoosin lailla. Ensimmäisen laulun lapsenomaisen viattomuuden ja ihmettelyn Komsi löysi hellästi. Sitten alkoivat surrealistiset kuvat vyöryä, ja sopraanon naukuvat glissandot saivat aikaan pyörryttäviä tunteita Liisan kutistuessa ja kasvaessa ja ihmetellessä, kuka hän oikeastaan onkaan.”
“Kokemukseni perusteella voin annan sisältövaroituksen säveltäjä Heinz-Juhani Hofmannin ja sopraano-sellisti Piia Komsin uutuuslevystä: Sitä ei kannata kuunnella ennen nukkumaan käymistä. Sellon urahtelu ja sopraanon järkyttävät linjat kaiuttavat hyytävän suoria runotekstejä niin, että levy jää kalvamaan mieltä ja vie unen. Tämä ei tarkoita, että levy “Soita. Kirjoita joskus.” olisi huono – päinvastoin. Piia Komsin tehokas, tarkka ilmaisu vankistaa Hofmannin mainetta modernistina, jonka äärimmäisyys tavoittaa kenet tahansa, joka uskaltaa kuunnella.
Hofmann on säveltänyt levyn laulut selloa soittavalle koloratuurisopraanolle eli käytännössä Piia Komsille. Teksteinä on Tarkovskyn, Salaman, Haavikon ja Anhavan tummasävyisiä, aforistisia runoja sekä Hofmannin oma Kaksi muistijälkeä, jossa hän jatkaa isäsuhteensa työstämistä. Useimmista lauluista kuullaan versiot sekä suomeksi että saksaksi.
Hofmannin musiikki noudattaa eurooppalaisen modernismin parasta perinnettä siinä, että sitä voi kuvailla vain eurooppalaiseksi modernismiksi. Atonaalinen, laajennettuja tekniikoita alati käyttävä musiikki haluaa antaa merkityksen itsessään, ei suhteessa mihinkään muuhun, mutta se merkitys annostellaan suoraan suoneen niin että tuntuu. Paatunutkin kuulija hätkähtää, kun ilmaisu heilahtaa lakonisesta puheesta musiikkiviiltelyyn ja takaisin.
Konsertinomaisesti äänitetty levy osoittaa, että Piia Komsi lienee Hofmannin ilmaisulle ihanteellinen tulkki. Sellon ja laulun yhdistelmässä on rajua kehollisuutta, olkoonkin että Komsi hallitsee molemmat suvereenisti. Saksaa Komsi ääntää suomalaisittain, varmasti säveltäjän toiveiden mukaan, mikä ammentaa kieleen lisää hyytäviä, tukalia merkityksiä.
Hofmannin musiikkiin tutustumista ei varmastikaan kannata aloittaa hänen isoista oopperateoksistaan, vaan nimenomaan tästä levystä, raita kerrallaan, Piia Komsin hallittuina mutta rajuina vetoina. Mutta kuten sanoin, ei ennen nukkumaan käymistä.” (Kare Eskola, Yle Klassinen)
Heinz-Juhani Hofmann: Soita. Kirjoita joskus – Ruf an. Schreib doch mal. – Piia Komsi, sopraano ja sello. (FUGA-9473)
