NEWS

Armi – vahvan naisen muotokuva

Arvio: Epari, Tero Hautamäki, 9.6.23

Armi. Libretto ja ohjaus Heta Haanperä, sävellys Eeva Kontu, musiikinjohto Kaapo Ijas, lavastus Juho Lindström, puvut Leena Rintala. Mukana kaikkiaan 10 eri solistia. Kantaesitys Ilmajoen musiikkijuhlilla 8.6.23

“Kuningas on kuollut, eläköön kuningatar!”

Ilmajoen Musiikkijuhlilla on käännetty uusi sivu. Ensi kertaa juhlien 48-vuotisessa historiassa oopperan pääosassa on nainen. Kunnian saa Armi Ratia (1912–1979), Marimekon perustaja. Hänen elämäntarinansa tuodaan näyttämölle raikkaasti ja viihdyttävästi.

Sen lisäksi, että ollaan kaukana pönöttävästä suurmiesoopperasta, ei näyttämöllä nähdä myöskään takavuosilta tuttuja aseita tai hevosia. Jälkimmäisiä tosin sivutaan sen verran, että rempseästi lauletaan ripuloivasta hevosesta. Muutenkin libreton kieli on sopivan puheenomaista, silti runollisuutta unohtamatta. (…)

Esityksen kolmas mielenpainuva naishahmo on tekstiilisuunnittelija Vuokko Nurmesniemi. Roolissa Piia Komsi ottaa ilon irti 60-lukulaisesta taiteilijahahmostaan niin liikkeen kuin laulun kautta.

Komsin korkealle koloratuurisopraanolle on kirjoitettu illan vaativimmat ja vapaamielisimmät sävelosuudet, joita joku katsomossa piti jopa liiallisina. Minusta ne istuivat rooliin ja kuvastivat persoonallista hahmoa.

Eeva Kontun helposti lähestyttävä musiikki on rytmistä ja ilmaisuvoimaista. Esityksen tavoin pönötyksestä vapaa sävelkieli virtaa elävästi, musikaali- ja elokuvatunnelmiakin henkien.

Lue koko arvio: Kuningas on kuollut, eläköön kuningatar – Armi on vahvojen naisten näytöstä

Please like & share:

HS arvio: Armi – vahvan naisen muotokuva

Helsingin Sanomat, Liisamaija Hautsalo, 9.6.23

Armi – vahvan naisen muotokuva. Kantaesitys Ilmajoen musiikkijuhlilla. Sävellys Eeva Kontu, libretto ja ohjaus Heta Haanperä.

ILMAJOEN MUSIIKKIJUHLILLA on perinteisesti nähty vuoroin suomalaista kansallistunnetta, vuoroin pohjalaista maakuntahenkeä nostattavia, useimmiten kaukaa menneisyydestä ammentavia oopperoita historiamme merkkimiehistä. Tänä vuonna on toisin: Eeva Konnun säveltämä Armi – vahvan naisen muotokuva on nimensä mukaisesti kertomus merkittävästä suomalaisesta naisesta, Armi Ratiasta, jonka luova perintö, Marimekko-tuotteet, elävät edelleen monen suomalaisen arjessa ja juhlassa.

Idea Armi Ratiaa käsittelevästä oopperasta oli alun perin reilu vuosi sitten kuolleen Jaakko Kuusiston, joka ei kuitenkaan ehtinyt teosta säveltää. Konnun valinta tähän tehtävään osoittautui erinomaiseksi ratkaisuksi.

KONTU kirjoittaa soljuvaa, värikästä ja dramaturgisesti oikea-aikaista musiikkia, jossa suurten tunteiden aarioille on tilaa ja jossa huipennukset ovat pakahduttavia – juuri niin kuin oopperassa pitää olla.

Kontu ottaa taitavasti huomioon solistiensa äänityypin ja persoonan. Armin rooli on sävelletty mezzosopraano Lilli Paasikivelle, joka oli jo lopettanut laulajanuransa. Onneksi tämä päätös ei pitänyt, sillä varttuneen Armin roolista kehkeytyi yksi Paasikiven parhaista. Hänen lavakarismansa oli niin vahva, että se piti yleisön otteessaan niissäkin jaksoissa, joissa hän ei laula.

Armi-ooppera on ennen kaikkea voimakkaiden naishahmojen teos.
NUOREN ARMIN roolissa kuultiin näyttämöllisesti sähäkkää ja kimmeltävän äänen omaavaa Minna-Leena Lahtea, jonka sopraano alkaa olla valmis suuremmille näyttämöille. Niin ikään vaikuttavan roolityön teki Vuokko Nurmesniemenä koloratuurisopraanoksikin taipuva Piia Komsi, jonka tekninen virtuositeetti pääsi tässä oikeuksiinsa. Pikkuisena Armina esiintyi suloisesti Kerttu Kurjenluoma.

Muutkin solistit, kuten baritoni Aarne Pelkonen Ratian puolison roolissa tai tenori Tuomas Miettola useissa vaihtuvissa tehtävissään, onnistuivat vakuuttavasti, mutta siitä ei päästä mihinkään, että tämä ooppera on ennen kaikkea voimakkaiden naishahmojen teos.

Armi-oopperan orkesteria, Seinäjoen kaupunginorkesteria, johti kapellimestari Kaapo Ijas.

Lue koko arvio: Ooppera Armi Ratiasta tuo Ilmajoen musiikkijuhlat nykyaikaan

Please like & share:

Asmodeus ja 1313 sielua – Helsingin kaupunginteatteri, kuvagalleria

Helsingin kaupunginteatteri – Asmodeus ja 1313 sielua – kuvassa Piia Komsi, Sari Haapamäki, Unto Nuora, Vappu Nalbantoglu, Inka Tiitinen, Sofia Hilli – Kuva Otto-Ville Väätäinen
Helsingin kaupunginteatteri – Asmodeus ja 1313 sielua – kuvassa Vappu Nalbantoglu, Piia Komsi, Sari Haapamäki, Inka Tiitinen, Sofia Hilli, Mikko Vihma, Kai Lähdesmäki,
Mikko Virtanen, Paavo Kääriäinen – Kuva Otto-Ville Väätäinen
Helsingin kaupunginteatteri – Asmodeus ja 1313 sielua – Kuvassa Ville Herrala, Piia Komsi ja
Vappu Nalbantoglu – Kuva Otto-Ville Väätäinen
Helsingin kaupunginteatteri – Asmodeus ja 1313 sielua – Kuvassa Piia Komsi
– Kuva Otto-Ville Väätäinen
Helsingin kaupunginteatteri – Asmodeus ja 1313 sielua – Kuvassa Piia Komsi
Kuva Otto-Ville Väätäinen
Please like & share:

Piia Komsi performs works by Heinz-Juhani Hofmann and Maleena Linjama

Piia Komsi performs works by Heinz-Juhani Hofmann from her album “Soita. Kirjoita joskus. // Ruf an. Schreib doch mal.” The final work of the video is written for voice and piano by composer Maleena Linjama and it’s called “Hämärässä” (“in the darkness”). Piano part is played by Tiina Karakorpi.

Video recording from live performance on 6th August 2021 as part of Kokonainen/Musequal festival in Janakkala, Tervakoski.

Video, audio and editing: Centre de Ville (Ville Syrjäläinen Co.)

Please like & share:

Arvio: Asmodeus ja 1313 sielua

Lähde: Uusi Suomi, Marja Krons, 26.1.1023

“Runar Schildt, suomenruotsalainen kirjailija-kriitikko, teatterimies ja elokuvien käsikirjoittaja julkaisi 1915 kokoelmassaan huiman kertomuksen Asmodeus ja kolmetoista sielua. Nyt kertomus on sovitettu näytelmäksi Helsingin kaupuginteatteriin. Tarinassa demonien kuningas Asmodeus (Vappu Nalbatoglu) lyö vetoa Helvetin hovimarsalkan kanssa. Vedon voittaakseen Asmodeuksen pitää kolmessa päivässä saada 13 ihmiseltä lupa myydä sielunsa helvettiin.


[read more…]
Please like & share:

Kaartin soittokunta: Ligeti: Mysteries of the Macabre

Kaartin soittokunta – Gardets musikkår – The Guards Band of the Finnish Defence Forces

Jukka Iisakkila, kapellimestari
Piia Komsi, sopraano

György Ligeti: Mysteries of the Macabre
23.1.2019 Temppeliaukion kirkko Töölö-konsertissa

Le Grand Macabre (1997 Version): Scene 3: “Tsk… – Pssst! Ha!

Please like & share:

HS-arvio: “Medusa-ooppera on Piia Komsin virtuoosinäytös”

Paola Livorsin Medusa-oopperan kantaesitys Helsingin oopperakesä -festivaalilla Aleksanterin teatterissa torstaina 18.8.2022. Tuotanto Exit3 Company. Pääroolissa Piia Komsi. Ballet Finlandin tanssijoita ja soitinyhtye.

Vesa Sirén, Helsingin Sanomat, 19.8.2022 (13:42)

“HÄN laulaa ja tanssii, selloa soittaa, sihisee ja krohisee, vinkuu ja kiljuu.

Sopraano ja sellisti Piia Komsi pystyy siis aivan kaikkeen, mitä italialaissuomalainen säveltäjä Paola Livorsi tehtäviksi asettaa uuden Medusa-oopperan kantaesityksessä.


[read more…]
Please like & share:

“Medusa” Rondo-lehden esittelyssä: Mytologiaa ja narsismia

” Kun hahmoina ovat antiikin mytologiasta tutut Narkissos, Ekho ja Medusa sekä tavalla tai toisella myös sellaiset taiteiden historiasta tutut ristiriitaiset nerot kuin Michelangelo Merisi da Caravaggio ja Carlo Gesualdo, voi päätellä, että perinteisestä oopperateoksesta ei ole kyse. Paola Livorsin (s. 1967) uudenlainen oopperaa, kuvataidetta ja tanssia yhdistävä näyttämöteos MEDUSA tutkii näiden hahmojen kautta kauneudenkaipuuta ja narsismia, luovan työn rakentavia ja tuhoavia voimia. ” – Kimmo Korhonen, Rondo Classic 31/7/2022

Lue koko artikkeli täältä: RONDO CLASSIC Kantaesityksiä

Please like & share:

MEDUSA: YKSINÄYTÖKSINEN OOPPERA JA TANSSITEOS

EXIT3 -COMPANY
MUSIIKKI: PAOLA LIVORSI & CARLO GESUALDO DA VENOSA
Helsingin oopperakesä 18.8. – 21.8.2022

Exit 3-company ja italialais-suomalainen säveltäjä Paola Livorsi tuottavat Aleksanterin teatteriin maailman kantaesityksenä ainutlaatuisen ooppera- ja tanssiteoksen MEDUSA. Teoksen ohjaa Sara Orava, joka myös vastaa teoksen visualisoinnista. MEDUSA on saanut innoituksensa Michelangelo Merisi da Caravaggion maalauksista ja Carlo Gesualdo da Venosan madrigaaleista. 

MEDUSA on yksinäytöksinen teos jossa yhdistyvät ooppera, tanssi ja kuvataide. Teoksen teemat käsittelevät valtaa, hyväksikäyttöä, kauneudenkaipuuta, ja  narsismia luovana ja tuhoavana voimana. Nykyajan kielellä Caravaggio oli hyväksikäyttäjä ja murhaaja. Samalla hän on yksi länsimaisen taiteen historian nerokkaimmista uudistajista. Teoksen musiikki on orgaaninen kudelma Paola Livorsin säveltämää nykymusiikkia ja Carlo Gesualdo da Venosan (1566 – 1613) vallankumouksellista renessanssiharmoniaa. Libretto pohjautuu Caravaggion oikeudenkäynti- pöytäkirjoihin ja antiikin teksteihin. “Voi, jos ruumiistaan ulos ilmaan astua voisi!”

Kuvassa Piia Komsi, Anneke Lönnroth (punaisessa puvussa pitelemässä Piian päätä), takana Jouka Valkama, etualalla Exit3 -ryhmän tanssijoita. Taustalla Sara Oravan maalaus.
Kuva: Mirka Kleemola.


Teoksen aina ajankohtaisia teemoja narsismia ja valtaa käsitellään antiikin tarujen Narkissoksen ja Medusan kautta. Nämä kertomukset luotaavat aikamme ilmiöitä itsekeskeisyyttä, nuoruuden ja ulkonäön palvontaa, katseen kohteena olemista ja kuolemanpelkoa. Narsismin seurauksena ihminen kivettyy kuin Medusan katseen alla. Pahuus luo kasvonsa väkivallan kautta.Teos toimii ikään kuin maalauksen tapaan, ajassa moneen suuntaan aukeavina alitajuisina ikkunoina.


Caravaggion nuoren Narkissos – poikarakastajan ja Medusan rooleissa laulaa kansainvälinen huippusopraanoakrobaatti Piia Komsi, joka myös soittaa teoksessa selloa ja tanssii. Itse Caravaggio on mukana kaikkialla läsnä olevana varjona tanssija Jouka Valkaman roolihahmon, näyttämökuvan ja musiikin kautta.


Teoksen karismaattiset ja monialaiset Ballet Finlandin solistitanssijat  Milla Eloranta, Anneke Lönnroth, Mira Ollila, Jouka Valkama ja Aapo Siikala (myös pukusuunnittelu) tanssivat eri rooleissa ja osallistuvat myös äänimateriaalin tuottamiseen. Milla Eloranta luo koreografian, jonka liikekieli hyödyntää asentoja Caravaggion maalauksista. 

Kuvassa vasemmalta oikealle: Mira Ollila, Anneke Lönnroth. Taustalla Sara Oravan maalaus. Kuva: Mirka Kleemola.


Soitinyhtye sisältää sellon (Piia Komsi), bassoklarinetin (Angel Molinos), koton (Eva Alkula), lyömäsoittimet (Ville Syrjäläinen) sekä kokeellisia soittimia (Paola Livorsi).

Näyttämökuva rakentuu moniulotteisuuden taitavan kuvataiteilija Sara Oravan voimakkaista maalauksista, joissa toistuvat Caravaggion maalausten visuaaliset elementit kuten valon ja varjon voimakas kontrasti ja laskokset. Valosuunnittelu on tanssija Jouka Valkaman.

Kuvassa etualalla vasemmalta oikealla: Milla Eloranta, Piia Komsi. Takana Jouka Valkama. Sara Oravan maalaus taustalla. Kuva: Mirka Kleemola.

MEDUSAA ovat tukeneet Suomen Kulttuurirahasto, Wihurin säätiö, Taike, Teosto, Sibelius-rahasto ja Sibelius-Akatemia/Taideyliopisto (teos kuuluu osana Paola Livorsin tohtorin tutkintoa).

FACEBOOK: Exit Kolme
INSTAGRAM: @exit3_company
Helsingin oopperakesä – Helsinki Contemporary Opera Festival

Please like & share:

ARTE Concert: 5 Years of the Elbphilharmonie

VIDEO available from 14/01/22 to 11/04/22

With Kirill Gerstein, Alan Gilbert and the NDR Elbphilharmonie Orchestra
A special gala concert to celebrate five years of Hamburg’s fantastic new concert hall, the Elbphilharmonie, opened on January 11 2017. The NDR Elbphilharmonie orchestra performs works by Adams, Adès and Salonen with conductor Alan Gilbert and pianist Kiril Gerstein.

Director :Bea Conrad

With :Piia Komsi, Anu Komsi
Kirill Gerstein
Music director :Alan Gilbert
Orchestra :NDR Elbphilharmonie Orchester
Country :Germany
Year :2022

Please like & share: