With Kirill Gerstein, Alan Gilbert and the NDR Elbphilharmonie Orchestra A special gala concert to celebrate five years of Hamburg’s fantastic new concert hall, the Elbphilharmonie, opened on January 11 2017. The NDR Elbphilharmonie orchestra performs works by Adams, Adès and Salonen with conductor Alan Gilbert and pianist Kiril Gerstein.
Director :Bea Conrad
With :Piia Komsi, Anu Komsi Kirill Gerstein Music director :Alan Gilbert Orchestra :NDR Elbphilharmonie Orchester Country :Germany Year :2022
Please like & share:
Kritik: Elphilharmonie 5 Jahre Jubiläumskonzert
Posted January 17, 2022
“So wie auch im zweiten Teil des Konzerts mit dem Stück “Wing on Wing” von Esa-Pekka Salonen. Salonen erweitert das Orchester um zwei vokale Stimmen, die sich im Raum bewegen sollen, oft getrennt voneinander. Die Sopranistinnen Anu und Piia Komsi machen daraus ein Ereignis. Sie singen ganz sinnlich und klar, mit unglaublicher Höhe, wie zwei Sirenen aus der griechischen Mythologie, mit Sinustönen. Das klingt fantasisch, egal ob die beiden vorne auf der Bühne stehen oder an weit entfernten Stellen im Saal platziert sind. Die Sopranistinnen, Alan Gilbert und das NDR Elbphilharmonie Orchester reizen die Effekte feinsinnig aus. Raum und Musikerlebnis verschmelzen zu einem packenden Gesamteindruck.”
[Translated from original German text above: Just like in the second part of the concert with the piece “Wing on Wing” by Esa-Pekka Salonen. Salonen expands the orchestra with two vocal parts that are supposed to move in the hall, often separately from each other. The sopranos Anu and Piia Komsi turn this into an event. They sing with complete sensuality and clarity, with unbelievable pitch, like two pure-toned sirens from Greek mythology. It creates a fantastic sound, regardless of whether the two are at the front of the stage or placed at distant points in the hall. The sopranos, Alan Gilbert and the NDR Elbphilharmonie Orchestra subtly exploit theses effects. Space and musical experience merge into a gripping overall impression.]
Please like & share:
Anniversary Concert: 5 Years of Elbphilharmonie – Live Stream 11 Jan 2022
Posted January 11, 2022Elbphilharmonie, Hamurg. Photo: Hamburg Marketing.
“To mark the anniversary, the Elbphilharmonie is holding a one-week festival. The anniversary itself on 11 January 2022 features a concert given by the NDR Elbphilharmonie Orchestra – the Elbphilharmonie’s orchestra in residence – under its chief conductor Alan Gilbert, playing contemporary music by John Adams, Thomas Adès and Esa-Pekka Salonen.”
PROGRAMME John Adams Tromba lontana / Fanfare für Orchester Short Ride in a Fast Machine / Fanfare für Orchester
Thomas Adès
Konzert für Klavier und Orchester
Pause –
Esa-Pekka Salonen Wing on Wing
Conductor: Alan Gilbert Sopranos Anu Komsi and Piia Komsi
“Singing in Tongues” Reviewed by The Guardian and Listed in The New Yorker’s Notable Recordings of 2021
Posted December 15, 2021
Piia Komsi’s live recording of Liza Lim’s Mother Tongue, a song-cycle for soprano (Komsi) and 15 instruments, is one of the works included in Lim’s acclaimed new album Singing in Tongues. The Guardian’s Andrew Clements calls it a “deeply impressive collection”, and The New Yorker has included the album in its “Notable Recordings of 2021”.
Please like & share:
Levyarvostelu: “Heinz-Juhani Hofmannia suoraan suoneen pistettynä”
“Kokemukseni perusteella voin annan sisältövaroituksen säveltäjä Heinz-Juhani Hofmannin ja sopraano-sellisti Piia Komsin uutuuslevystä: Sitä ei kannata kuunnella ennen nukkumaan käymistä. Sellon urahtelu ja sopraanon järkyttävät linjat kaiuttavat hyytävän suoria runotekstejä niin, että levy jää kalvamaan mieltä ja vie unen. Tämä ei tarkoita, että levy “Soita. Kirjoita joskus.” olisi huono – päinvastoin. Piia Komsin tehokas, tarkka ilmaisu vankistaa Hofmannin mainetta modernistina, jonka äärimmäisyys tavoittaa kenet tahansa, joka uskaltaa kuunnella.
Hofmann on säveltänyt levyn laulut selloa soittavalle koloratuurisopraanolle eli käytännössä Piia Komsille. Teksteinä on Tarkovskyn, Salaman, Haavikon ja Anhavan tummasävyisiä, aforistisia runoja sekä Hofmannin oma Kaksi muistijälkeä, jossa hän jatkaa isäsuhteensa työstämistä. Useimmista lauluista kuullaan versiot sekä suomeksi että saksaksi.
Hofmannin musiikki noudattaa eurooppalaisen modernismin parasta perinnettä siinä, että sitä voi kuvailla vain eurooppalaiseksi modernismiksi. Atonaalinen, laajennettuja tekniikoita alati käyttävä musiikki haluaa antaa merkityksen itsessään, ei suhteessa mihinkään muuhun, mutta se merkitys annostellaan suoraan suoneen niin että tuntuu. Paatunutkin kuulija hätkähtää, kun ilmaisu heilahtaa lakonisesta puheesta musiikkiviiltelyyn ja takaisin.
Konsertinomaisesti äänitetty levy osoittaa, että Piia Komsi lienee Hofmannin ilmaisulle ihanteellinen tulkki. Sellon ja laulun yhdistelmässä on rajua kehollisuutta, olkoonkin että Komsi hallitsee molemmat suvereenisti. Saksaa Komsi ääntää suomalaisittain, varmasti säveltäjän toiveiden mukaan, mikä ammentaa kieleen lisää hyytäviä, tukalia merkityksiä.
Hofmannin musiikkiin tutustumista ei varmastikaan kannata aloittaa hänen isoista oopperateoksistaan, vaan nimenomaan tästä levystä, raita kerrallaan, Piia Komsin hallittuina mutta rajuina vetoina. Mutta kuten sanoin, ei ennen nukkumaan käymistä.” (Kare Eskola, Yle Klassinen)
Heinz-Juhani Hofmann: Soita. Kirjoita joskus – Ruf an. Schreib doch mal. – Piia Komsi, sopraano ja sello. (FUGA-9473)
“Piia Komsi är (..) en sann vokalakrobat som med bergsäkert gehör bemästrar de gigantiska hoppen, höga pianissimona och hysteriska vrålen som Hoffmanns sånger kryllar av, i nästan maneriskt hög grad. Hoffmanns musik är de extrema kontrasternas och Piia Komsi håller inte tillbaka det minsta. Till kontrasterna bidrar att flera av sångerna i den sjudelade sviten kan framföras på finska lika gärna som tyska. – Wilhelm Kvist, Musikredaktör
Hofmann-soololevy: Soita. Kirjoita joskus. Ruf an. Schreib doch mal.
Posted July 28, 2021
Esittäjän sana
Piia Komsi
Terveisiä Norsunluutornista, täällä on välillä yksinäistä, mutta voi nähdä pitkälle.
Muutama vuosi sitten Ylessä oli Heinz-Juhani Hofmannin säveltäjäkuvahaastattelu, jossa hän kuvaili itseään ja Komsin sisaruksia taiteilijoiksi, jotka elävät Norsunluutornissa. Olen monta kertaa kysynyt itseltäni, onko se totta ja mitä se oikeasti tarkoittaa. Kun tarkemmin ajattelen, täällä tornissa on välillä kylmää ja yksinäistä, mutta täältä näkee hienoja maisemia ja pitkälle.
Ensimmäinen kosketukseni Heinz-Juhani Hofmannin musiikkiin oli laulunopiskelijana Sibelius-Akatemiassa, päästessäni esittämään laulut Paista päivä ja Sormet lomittuvat sormiin. Ne laulut jäivät mieleeni rehellisenä modernismina, jonka jokainen nuotti haluaa ilmaista jotain ja sisältää viestin ihmiseltä. Nykymusiikin maailmassa tässä tyylilajissa omintakeinen, humaani rehellisyys on harvinaista. Samoin säveltäjän taitava ja luontainen tapa käsitellä ja säveltää tekstiä on poikkeuksellista.
Kun tilasin 2011 Kaksi Muistijälkeä sopraanosellolle, yhden ihmisen duolle, olin jo esittänyt ja kantaesittänyt useita hänen teoksiaan (Pirstaleita sopraanolle ja viululle, Paina vasten sydäntä kahdelle sopraanolle) ja levyttänyt jousikvartetin kanssa Hysteria ja Rukouksen. Kahden muistijäljen kantaesityksen (2012) jälkeen oli selvää, että yhteistyömme jatkuu soolokappaleiden merkeissä, edelleen, kun seuraavana projektina tulee olemaan Heinz-Juhanin ooppera Hypatia. Kun olin tekemässä toistamiseen Krautin roolia oopperassa Ahti Karjalainen-elämä ja teot (Kokkolassa 2016), antoi Heinz-Juhani erään näytöksen jälkeen nuottikansiollisen uusia soolokappaleita, jotka kaikki ovat nyt tässä levyllä. Kaksi päivää ennen levytystä Heinz-Juhani toimitti minulle vielä juuri säveltämänsä uusimmat kappaleet Minä olen ajatellut paljon ja Ensin on suru elettävä. Näiden kantaesitysten lisäksi kappaleiden saksankieliset versiot ovat kaikki kantaesityksiä. Halusin ehdottomasti sisällyttää tähän levyyn Heinz-Juhanin tekemät sekä saksankieliset että suomenkieliset versiot kappaleista Kaksi muistijälkeä, Miksi et käytä vaatteitasi, En halua rakastaa sinua suotta ja Kesä on mennyt. Tämä tutkimusmatka kielen ja musiikin suhteeseen on askarruttanut monia tutkijoita ja aiheesta tehdään jatkuvasti lisää tutkimuksia. Tarjoamme Hofmannin kanssa nyt tutkijoille oivan tilaisuuden tämän aihepiirin analysointiin käytännössä.
Olen ylpeä ja kiitollinen saadessani tehdä yhteistyötä kuvataiteilija Sara Oravan kanssa, jonka teos ”Lipas” pääsi levyn kansikuvaksi ja maalauksen eri osat kuvittavat kansien lisäksi levyn sisävihkoa ja koko ulkoasua. Sara Orava valitsi juuri tämän maalauksensa kuultuaan levytyskonserttisession kokonaisuudessaan. Levyä voi siis uusiokäyttää myös tauluna, jos niin haluaa.
Paavo Berglundin sanoin levytykset ovat huijausta. Olen ehdottomasti samaa mieltä. Halusin tehdä tämän levyn edellisen soololevyni Solariksen tapaan live-konserttitilanteessa ja isoina kokonaisina ottoina yrittäen säilyttää hetkessä elämisen keskittymisen ja tunnelman sekä musiikin virtauksen. Ainut tämän levyn mauste, joka liittyy korona-aikaan tulee yleisön määrästä – yleisöä oli kolme henkilöä. Mutta tunnelma oli sitäkin intensiivisempi.
Kiitän Viikin kirkkoa ja seurakuntaa hienon levytyspaikan antamisesta! Kiitos myös äänittäjä Taavi Oramo, kuvataiteilija Sara Orava ja videoija Leevi Oramo yhteistyöstä ja henkisestä tuesta! Ja kiitos Taikelle projektin tukemisesta ja mahdollistamisesta!
Kiitos Heinz-Juhani!!
Alla levyn materiaalia:
1. Kesä on mennyt Arseni Tarkovskyn runoon
2. Video levytyssessiosta Viikin kirkossa (27.7.2020)
Zwei Erinnerungen: Alkuosa osasta Ich sah wie ein Mann einen andren schlug,
Säveltäjän sana
Heinz-Juhani Hofmann
Tämän levyn teokset jakaantuvat kahteen hyvin erilaiseen ryhmään. Runoilijoitten teksteihin säveltämäni intiimit laulut olen säveltänyt, aina kun hetki on tuntunut oikealta, vuosien aikana. Runoja en ole aktiivisesti etsinyt, vaan ne, jos sallitaan, ovat löytäneet minut. Joitakin niistä olen kantanut mukanani vuosikymmeniä.
Kaksi muistijälkeä (2012) kuuluu tunnustuksellisten teosteni sarjaan. Se eroaa aika tavalla levyn muusta, lyyrisemmästä sisällöstä. Teoksen toisen osan, Isän kuoleman vuoksi tuntui erityisen tärkeältä, että juuri tämä teos sai myös saksankielisen käännöksen.
Pitkä yhteistyöni Piia Komsin kanssa, joka seuraavaksi johtaa oopperataiteen pariin, saa tämän levyn myötä uuden virstanpylvään. Säveltäjä ei voisi olla imarrellumpi saadessaan lauluilleen niin poikkeuksellisen hienon tulkin kuin Piia Komsi.
Die Werke auf dieser CD sind geteilt in zwei sehr unterschiedliche Gruppen.
Die kurze, intime Lieder, die ich zu den Texten der Gedichter komponiert habe, habe ich im Laufe der Jahrzehnten komponiert, wann immer sich der Moment richtig anfühlte.
Die Gedichte habe ich mit Absicht nicht gesucht, sondern sie haben, sozusagen, mich gefunden.
Zwei Erinnerungen (2012) gehört zur Reihe meiner konfessionellen Werke. Es unterscheidet sich von die andere, lyrische Lieder.
Wegen des zweiten Teils des Werkes, Vatis Todt, war es besonders wichtig für mich das Werk auf Deutsch zu übersetzen. Mein Vater war ja ein Deutscher; geboren in Zwickau und gestorben in Helsinki.
Meine lange Zusammenarbeit mit Piia Komsi, die als nächstes zur Opernkunst führt, bekommt mit dieser CD einen neuen Meilenstein.
Ein Komponist könnte nicht glücklicher sein, einen so außergewöhnlich guten Interpreten für seine Werke zu haben.
“To mark the anniversary, the Elbphilharmonie is holding a one-week festival. The anniversary itself on 11 January 2022 features a concert given by the NDR Elbphilharmonie Orchestra – the Elbphilharmonie’s orchestra in residence – under its chief conductor Alan Gilbert, playing contemporary music by John Adams, Thomas Adès and Esa-Pekka Salonen.”
PROGRAMME John Adams Tromba lontana / Fanfare für Orchester Short Ride in a Fast Machine / Fanfare für Orchester
Thomas Adès
Konzert für Klavier und Orchester
Pause –
Esa-Pekka Salonen Wing on Wing
Conductor: Alan Gilbert Sopranos Anu Komsi and Piia Komsi
Piia Komsi’s live recording of Liza Lim’s Mother Tongue, a song-cycle for soprano (Komsi) and 15 instruments, is one of the works included in Lim’s acclaimed new album Singing in Tongues. The Guardian’s Andrew Clements calls it a “deeply impressive collection”, and The New Yorker has included the album in its “Notable Recordings of 2021”.
13/10/21 Kymi Sinfonietta: Red House! – ja aaltoja -festivaali Kotkan konserttitalo Solisti: Piia Komsi Kapellimestari: Olari Elts Ohjelma: Unsuk Chin: Puzzles and Games oopperasta “Liisa ihmemaassa”
“Korealaissyntyisen, Berliinissä asuvan Unsuk Chinin ooppera Alice in Wonderland perustuu Lewis Carrollin lastenkirjoihin Liisa ihmemaassa ja Liisa pelimaailmassa. Säveltäjä teki oopperan aiheista konserttiteoksen Puzzles and Games, jossa on Liisan, kissan, hiiren ja herttuattaren osuuksia. Kotkassa kuultu sovitus kamariorkesterille lisää sen esitysmahdollisuuksia.”
“Sopraano Piia Komsi lauloi kissan osaa oopperan kantaesityksessä 2007, joten hänellä on pohjaa tehdä myös Puzzles and Games dramaturgista sisältöä ymmärtäen. Teoksen nimi on kuvaava, sillä Chin on kiinnostunut Carrollin tekstin paradokseista, arvoituksista ja peleistä.”
“Komsilla on suora tuntuma Chinin unenomaiseen musiikkiin ja omalaatuiseen huumorintajuun. Koomiset kommellukset ja outouden tunteet tuntuvat valahtavan kohti hulluutta, ja taustalla lymyää vaaran tunne. Komsi taitaa tämän nuorallakävelyn virtuoosin lailla. Ensimmäisen laulun lapsenomaisen viattomuuden ja ihmettelyn Komsi löysi hellästi. Sitten alkoivat surrealistiset kuvat vyöryä, ja sopraanon naukuvat glissandot saivat aikaan pyörryttäviä tunteita Liisan kutistuessa ja kasvaessa ja ihmetellessä, kuka hän oikeastaan onkaan.”
“Kokemukseni perusteella voin annan sisältövaroituksen säveltäjä Heinz-Juhani Hofmannin ja sopraano-sellisti Piia Komsin uutuuslevystä: Sitä ei kannata kuunnella ennen nukkumaan käymistä. Sellon urahtelu ja sopraanon järkyttävät linjat kaiuttavat hyytävän suoria runotekstejä niin, että levy jää kalvamaan mieltä ja vie unen. Tämä ei tarkoita, että levy “Soita. Kirjoita joskus.” olisi huono – päinvastoin. Piia Komsin tehokas, tarkka ilmaisu vankistaa Hofmannin mainetta modernistina, jonka äärimmäisyys tavoittaa kenet tahansa, joka uskaltaa kuunnella.
Hofmann on säveltänyt levyn laulut selloa soittavalle koloratuurisopraanolle eli käytännössä Piia Komsille. Teksteinä on Tarkovskyn, Salaman, Haavikon ja Anhavan tummasävyisiä, aforistisia runoja sekä Hofmannin oma Kaksi muistijälkeä, jossa hän jatkaa isäsuhteensa työstämistä. Useimmista lauluista kuullaan versiot sekä suomeksi että saksaksi.
Hofmannin musiikki noudattaa eurooppalaisen modernismin parasta perinnettä siinä, että sitä voi kuvailla vain eurooppalaiseksi modernismiksi. Atonaalinen, laajennettuja tekniikoita alati käyttävä musiikki haluaa antaa merkityksen itsessään, ei suhteessa mihinkään muuhun, mutta se merkitys annostellaan suoraan suoneen niin että tuntuu. Paatunutkin kuulija hätkähtää, kun ilmaisu heilahtaa lakonisesta puheesta musiikkiviiltelyyn ja takaisin.
Konsertinomaisesti äänitetty levy osoittaa, että Piia Komsi lienee Hofmannin ilmaisulle ihanteellinen tulkki. Sellon ja laulun yhdistelmässä on rajua kehollisuutta, olkoonkin että Komsi hallitsee molemmat suvereenisti. Saksaa Komsi ääntää suomalaisittain, varmasti säveltäjän toiveiden mukaan, mikä ammentaa kieleen lisää hyytäviä, tukalia merkityksiä.
Hofmannin musiikkiin tutustumista ei varmastikaan kannata aloittaa hänen isoista oopperateoksistaan, vaan nimenomaan tästä levystä, raita kerrallaan, Piia Komsin hallittuina mutta rajuina vetoina. Mutta kuten sanoin, ei ennen nukkumaan käymistä.” (Kare Eskola, Yle Klassinen)
Heinz-Juhani Hofmann: Soita. Kirjoita joskus – Ruf an. Schreib doch mal. – Piia Komsi, sopraano ja sello. (FUGA-9473)
“Piia Komsi är (..) en sann vokalakrobat som med bergsäkert gehör bemästrar de gigantiska hoppen, höga pianissimona och hysteriska vrålen som Hoffmanns sånger kryllar av, i nästan maneriskt hög grad. Hoffmanns musik är de extrema kontrasternas och Piia Komsi håller inte tillbaka det minsta. Till kontrasterna bidrar att flera av sångerna i den sjudelade sviten kan framföras på finska lika gärna som tyska. – Wilhelm Kvist, Musikredaktör
Radion sinfoniaorkesterin konsertin ohjelmassa on Unsuk Chinin taiturillinen teos Cantatrix sopranica, jonka solisteina laulavat sopraanot Piia Komsi ja Anu Komsi sekä kontratenori Pasi Hyökki. Teoksen nimi tarkoittaa sopraanolaulajaa, ja säveltäjä kirjoitti sen nimenomaan Komsin sisaruksia varten. Kokkolalaissyntyiset kaksoset Anu ja Piia Komsi ovat kummankin oman uran rinnalla laulaneet yhdessä koko elämänsä, taaperoikäisten yhteisestä St Pauli ja Reeperbahn -esityksestä heille omistettuihin nykymusiikkiteoksiin maailman metropoleissa. Lotta Emanuelsson tapasi sisarukset RSO:n harjoitusten lomassa Musiikkitalon aulassa. (Teksti Yle Radio1, Areena audio)
Finnish Radio Orchestra (RSO) – Live television & radio broadcast Dirigent: John Storgårds
Sopranos: Anu Komsi and Piia Komsi Contratenor: Pasi Hyökki
Ohjelma / Programm:
Einar Englund: De Profundis
Unsuk Chin: Cantatrix Sopranica
Pjotr Ts?aikovski: Entr’acte (Élégie), näytelmämusiikista Hamlet op. 67a
W. A. Mozart: Sinfonia nro 26 Es-duuri
Konserttiin ei viranomaisohjeistuksen takia oteta yleisöä, vaan se kuullaan suorana lähetyksenä Yle Teemalla, Yle Areenassa ja Yle Radio 1:ssä.
Great News: Piia Komsi has been nominated in two categories for the prestigious Opus Klassik 2019 Awards!
Category 1: Female Singer of the Year Piia received the nomination in this category for her performance of Rolf Riehm’s “Die schrecklich-gewaltigen Kinder / O Daddy” , in a live recording.
Category 9: Vocal Soloist Recording: Concert Komsi, Piia – Rolf Riehm: “Die schrecklich-gewaltigen Kinder / O Daddy”
Congratulations to Piia Komsi and all other nominees!
Verleihung des ersten Opus Klassik Preises am 14. Oktober 2018 im Konzerthaus Berlin /// Foto: Mo Wüstenhagen
Shopping Angels Aika: perjantai 28.6.2019 klo 12.00 Paikka: Borgå Gymnasium Kesto noin 1h
Baldur Brönnimann, kapellimestari Piia Komsi, laulu ja sello Kamariorkesteri Avanti!
Vinko Globokarin improvisaatioon perustuvassa La Ronde teoksessa muusikot joutuvat sosiaalisten ja musiikillisten ongelmien noidankehään. Teoksen esittäjät eivät tiedä miten teos alkaa puhumattakaan siitä, miten se loppuu.
